Vihdoin alkoi meidänkin ryhmällä synnytyssaliviikko. Maanantaina pääsin heti sektioon - ja avustajaksi. Oli sellainen olo, että tässä jos jossain leikkauksessa pyörryn. Oli niin ihmeellistä, vatsa auki ja kauhea repiminen, verta ja puukko - voilá, siinä on lapsi. Tämä lapsi oli vielä perätilassa, ja kun sitä vedettiin siitä lantiosta, katsoin silmät suurina että mikä ihme tuolta oikein tulee. Vauvahan sieltä tuli. Vauva oli aika kalpea, mutta muuttui nopeasti violetihtavaksi niinkuin alakautta syntyneetkin vauvat, kuten sain myöhemmin huomata. Vauva näytti ihan alienilta ja mollotti silmät auki että "minne mä oon oikein joutunut?!"
Seuraavana päivänä näin ensimmäisen alatiesynnytyksen. Oli kovin kivulias äiti, mutta hienosti puski vauvansa maailmaan. Se on aina herkkä hetki, kun se vauva lopulta tulee sieltä. Meinasi mullakin tulla kunnon vänät siinä, mutta yritin pidätellä itteäni. Yritin ottaa siinä sitten isästäkin kuvia, kun se kylvetti lastaan. Parhaita on sellaiset isät, jotka on ihan kympillä mukana vaikkeivat osaa oikein tehdäkään mitään. Yksikin pariskunta oli niin ihana, kun loivat toisiinsa niin helliä katseita lapsen synnyttyä. Ei se äiti siihen hirveesti halua isää hipsuttamaan, mutta mun mielestä hieroa voisi, ja pitää kädestä tietenkin.
26-vuotias opiskelijanainen, joka kirjoittelee lähinnä itselleen kuva- ja inspiraatiopäiväkirjaa.
torstai 29. syyskuuta 2011
perjantai 23. syyskuuta 2011
Fancy a black dress
Haluaisin mukavan mustan mekon, jota voisi talvella käyttää arkena ja joka olisi mukava päällä. Tämä Minna Hepburnin musta mekko ei ole sellainen kuin ajattelin, mutta vanhanaikainen ja hurmaava! Syyskuussa Minnalla olisi -15%, mutta mekolle jää silti hintaa ~210 €...
Black is back
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Ensi kesä
Olin tänään kunta etsii lääkäriä-tapahtumassa ja mielestäni kehitin aika hyvän työkombon ensi kesäksi. Se vaan tietää kuusi viikkoa erossa J:stä, mutta jos hyvin käy niin saan olla täällä kotona koko kesäkuun ja lomaa on heinäkuussa kaksi viikkoa! Kesäkuuksi kysyin paikkaa naistentaudeilta, mutta jos sieltä ei tärppää, niin menen mielelläni myös lastentaudeille, neurolle, sisuksille tai ehkä jopa anestesialle. KNK käy myös, eli vaihtoehtoja kyllä on. Aika harvat meidän kurssilta menevät sairaalaan, kun tk:n vastaanottoonkin pääsee jo ja siellä on paljon parempi palkka.
Oon tänään ihan tyytyväinen itseeni, sain ihan oma-aloitteisesti mentyä lukusaliin ja luin normaaleista synnytyksistä. Salillekin piti mennä, mutta valitsin kovan pähkäilyn jälkeen kurssikaverien kanssa oluelle menon :)
Oon tänään ihan tyytyväinen itseeni, sain ihan oma-aloitteisesti mentyä lukusaliin ja luin normaaleista synnytyksistä. Salillekin piti mennä, mutta valitsin kovan pähkäilyn jälkeen kurssikaverien kanssa oluelle menon :)
tiistai 20. syyskuuta 2011
Kisshat kisshat!
Meillä on kaksi kissaa, Rusina ja Vilho. Rusina tuli meille 9 kk vanhana ystävänpäivänä 2007 ja Vilho samana kesänä pikkuisena 3 kk ikäisenä kissinä. Aluksi niiden välit olivat hyvät ja Rusina jopa "imetti" pikku-Vilhoa. Jossain vaiheessa tilalle tuli viha-rakkaussuhde, jossa Rusina ei voi ollenkaan sietää välillä Vilhon lapsellisuuksia ja välillä pelkkää läsnäoloa. Ollaan jotenkin huomattu että tämä liittyy mun läsnäoloon. Kun oon kotona niin välillä kuuluu kauheet sähinät ja murinat, mutta kun en oo kotona niin J kertoo että ne on nukkunut vierekkäin ja riidoista ei tietoakaan.
Rusina "Russu" on kilpikonnan värinen maatiaiskissa ja kilpikonnien tapaan hyvin sähäkkä ja määrätietoinen sekä puhelias. Rusina pitää huolen, että kupeissa on ruoka 3 x päivässä ja Rusina pitää huolen että muutkin asiat tapahtuu.
Vilho on musta perusjätkä. Laiska kun mikä, mutta todella kiltti luonteeltaan. Vilhon suosikki on höyhenet, millekään muulle ei herra jaksa eväänsä liikauttaa. Vilho kävi eilen eläinlääkärissä, koska sillä oli ollut vuosi sitten krea koholla, mutta nyt labrat oli kunnossa. Johtui ilmeisesti samanaikaisesta E. Coli-pissiitistä. Hyvä, nyt ei tarvi alkaa syöttää munuaisruokaa tuolle äijälle.
Rusina "Russu" on kilpikonnan värinen maatiaiskissa ja kilpikonnien tapaan hyvin sähäkkä ja määrätietoinen sekä puhelias. Rusina pitää huolen, että kupeissa on ruoka 3 x päivässä ja Rusina pitää huolen että muutkin asiat tapahtuu.
Vilho on musta perusjätkä. Laiska kun mikä, mutta todella kiltti luonteeltaan. Vilhon suosikki on höyhenet, millekään muulle ei herra jaksa eväänsä liikauttaa. Vilho kävi eilen eläinlääkärissä, koska sillä oli ollut vuosi sitten krea koholla, mutta nyt labrat oli kunnossa. Johtui ilmeisesti samanaikaisesta E. Coli-pissiitistä. Hyvä, nyt ei tarvi alkaa syöttää munuaisruokaa tuolle äijälle.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Lempivaatteita
Haen vielä omaa tyyliä ja yritän kasata vaatteita, joista pidän. Jos niistä tulisi sitten kokoamalla joku selkeä tyyli.
Innostuinpa nyt mahtavan Visuaalisesti Vaativa-blogin myötä päivittämään tätä omaa blogia. Nimi on typerä, ulkoasua en oikein osaa muokata. Ei kai sitä koskaa opi jos ei nyt yritä :) Ehkä tämä ensimmäinen voisi olla hääbloggaus. Hääkuvia kirkosta meillä ei vielä ole, mutta koitan päivittää jotain valmistelukuvia. Tässä siis Peräseinäjoen Sovintola toisella käyntikerralla. Ei kun suunnittelemaan koristeluja tuonne! En halua mitää harso-hörsöjä. Yksinkertainen on parasta. Ja en halua mitään yhtä teemaväriä, vaan muutaman toisiinsa sopivan.
Lattiat oli juuri vahattu, iso sali näyttää ihan tanssisalilta!
Häämeikkini ja kampaukseni inspiraatio oli Katy Perry ja erityisesti alla oleva kuva.
Halusin ehdottomasti bird cage-tyyppisen hunnun ja päädyin jättämää hiukset auki.
. Ihana pallomainen ruusukimppu. Tuollainen sen siis piti olla...
Lattiat oli juuri vahattu, iso sali näyttää ihan tanssisalilta!
Häämeikkini ja kampaukseni inspiraatio oli Katy Perry ja erityisesti alla oleva kuva.
Halusin ehdottomasti bird cage-tyyppisen hunnun ja päädyin jättämää hiukset auki.
. Ihana pallomainen ruusukimppu. Tuollainen sen siis piti olla...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)